Turun Sanomien välittämä kuva urheilusta kansainvälisen vaikuttamisen keinona jatkosodan aikana

Abstrakti

Sanomalehdistö on vaikuttanut liikuntakulttuurin muodostumiseen Suomessa. Urheilu ja maanpuolustus ovat tukeneet toisiaan koko itsenäisen Suomen historian ajan. Urheilupolitiikan noustessa itsenäistymisen myötä tärkeäksi osaksi julkista valtaa, urheilutoimijoilla oli tärkeä rooli itsenäisyyden turvaajina. Urheilu edisti armeijan puolustuskuntoisuutta ja näin ollen kansakunnan elinkelpoisuutta.

Tässä artikkelissa tarkastelen, miten Turun Sanomat kirjoitti liikunnasta ja urheilusta kansainvälisen vaikuttamisen keinona jatkosodan aikana. Tutkimukseni aineisto koostuu Turun Sanomien jatkosodan aikaisista numeroista 25.6.1941 – 19.9.1944. Jatkosodan aikaisista numeroista olen valinnut tarkemmin analysoitavaksi yhteensä 250 liikuntaa ja urheilua käsittelevää kirjoitusta.

Sotien aikana Turun Sanomat oli yksi Suomen merkittävimmistä ja seuratuimmista sanomalehdistä. Lehden liberaalinen linja, johon itsenäisyyden menettämisen uhka toi nationalistisia piirteitä, on mielenkiintoinen. Turun Sanomien valintaa alkuperäisaineistoksi puoltavat myös paikallishistoriallinen näkökulma ja väitöskirjani maantieteellinen rajaus.

Jatkosotaa edeltäneen talvisodan aikaisessa kansainvälisessä vaikuttamisessa keskeistä oli tuen ja avunannon pyytäminen. Tähän käytettiin välineenä urheilua, esimerkiksi Taisto Mäen ja Paavo Nurmen Yhdysvaltojen kilpailukiertueen muodossa. Paavo Nurmen agendalla oli juoksunäytösten ohella esimerkiksi aseellisen avun pyytäminen Yhdysvalloilta. Nurmen palattua kiertueeltaan hän alkoi ottaa kantaa kotimaan asioihin; nyt oli keskityttävä suurten urheilutapahtumien sijaan kansalaisten liikuttamiseen.

Jatkosodassa suomalaiset eivät tehneet Yhdysvaltojen kiertueita. Maailmaa valloittivat kestävyysjuoksuhegemonian saavuttaneet ruotsalaiset – Gunder Hägg etunenässä. Suomi suhtautui urheilunkin osalta asevelihengessä Saksaan, ainakin tiettyyn pisteeseen saakka.

Jatkosodassa kansainvälisen vaikuttamisen keinot olivat entistäkin rajatummat; Suomen osanotto kansainvälisiin kilpailuihin väheni ja talvisodan henki vaihtui eräänlaiseksi suhteellisuudentajuksi. Sodan pitkittyessä huomio oli enemmän ja enemmän kansan liikuttamisessa ja nuorison kasvattamisessa.